Kampin 125-vuotias kaunotar

Kaikki kaunis ei ole Senaatintorin laidalla

Vuonna 1895 Helsingin Kamppiin, Eerikinkatu 7:ään valmistui kaksi uusrenessanssityylistä asuinrakennusta aivan tavallisia helsinkiläisiä vuokra-asujia varten. Toimistovuosien jälkeen Eerikinkatu 7 on taas asuntoina.

Eerikinkadulle avautuva katurakennus on nelikerroksinen ja sen kivijalassa on liiketiloja. Takimmainen piharakennus on viisikerroksinen, ja sen julkisivu avautuu Annantalolle päin. Rakennusten keskelle jää suojainen piha-alue. Rakennuksien kokonaiskerrosala on noin 3500 neliötä.

Helsingin kaupunginmuseon mukaan Eerikinkatu 7:n rakennutti maalari D. Sihvosen ja muutaman muun ammattimiehen perustama Työväen Rakennusosakeyhtiö Elo, jonka nimi näkyy edelleen julkisivussa. Pääsuunnittelija oli rakennusmestari Aimo Eklund, jonka sukunimi muuttui myöhemmin suomalaismielisyyden myötä Tammilehdoksi. Eklundin arkkitehtuuri kuuluu Helsingin kaupunginmuseon mukaan tyypilliseen helsinkiläiseen rakennusmestariuusrenessanssiin.

Molemmissa rakennuksissa oli alun perin pieniä toisiinsa sisäisin yhteyksin liittyviä työväenasuntoja. Tiloja on myöhemmin yhdistelty ja muutettu. Asuntojen uunit purettiin, kun rakennukset liitettiin keskuslämmitykseen vuonna 1941. Samana vuonna asennettiin ensimmäiset hissit.

Rakennukset olivat asuinkäytössä 1950-luvulle asti. Sen jälkeen tiloja muutettiin vähitellen pienteollisuus- ja toimistotiloiksi ja myöhemmin kokonaan toimistokäyttöön.

Eerikinkatu 7 on rakennuskieltoalueella, mutta VVO Kodit Oy -konserniin kuulunut Eerikinkatu 7 Kehitys Oy jätti kesällä 2015 poikkeamishakemuksen kaupunkisuunnitteluvirastolle, jotta se voisi muuttaa toimistotiloiksi päätyneen Eerikinkatu 7:n taas asuinkäyttöön.  

Eerikinkatu 7:n asemapiirustus poikkeamishakemuksessa. Asemapiirustuksen teki Arkkitehtitoimisto Nova Oy, joka pääsi tekemään myös kohteen rakennushistoriaselvityksen.

Kaupunginmuseo kannatti palautusta asunnoiksi ja muistutti, että suunnittelutyössä rakennukseen pitää suhtautua kuin rakennussuojelukohteeseen. Tärkeitä säilytettäviä kohteita olivat kaupunginmuseon mukaan porrashuoneet, katurakennuksen huonejako, välipohjat ja alakatot, kellarin kappaholvit sekä arkkitehti Ilmari Ahosen suunnittelema katurakennuksen neljännen kerroksen aulatila.

Marraskuussa 2015  Helsingin kaupunginsuunnitteluvirasto hyväksyi poikkeamishakemuksen moni ehdoin. Tontille piti muun muassa laatia rakennushistoriaselvitys ja talotekniikka piti sovittaa näkymättömiin. Lisäksi vähintään puolet asunnoista piti toteuttaa vähintään 80-neliöisinä perheasuntoina ja kivijalan kaikki tilat Eerikinkadun varrella piti säilyttää liiketiloina.  Tontille ei saanut sijoittaa yhtään autopaikkaa.

Asunto Oy Helsingin Eerik VII:n rakentaminen käynnistyi vuonna 2018. Vuokra-asuntoja tehtiin 40, ja niiden keskipinta-ala on 49 neliötä. Kehityshankkeen aikana VVO:sta oli tullut Kojamo ja sen tytäryhtiö Lumo Kodit Oy:stä Asunto Oy Helsingin Eerik VII:n  omistaja.

Teksti ja kuva: Ahtipa/Jaana Ahti-Virtanen

Lähteet:

https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2015-006902/51101vh1-2015-24/

https://hkm.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km003zu8

http://vuosikertomus2016.vvo.fi/filebank/3660-VVO_yhtyma_tilinpaatos_ja_toimintakertomus_2016.pdf

https://vuosikertomus2018.kojamo.fi/pdf/Kojamo_Tilinpaatos_ja_Hallituksen_toimintakertomus_2018.pdf

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *