Hallitukselle ohjelmaa

Eduskunta- ja EU-parlamenttivaaliehdokkaat ovat kertoneet, mihin suuntaan he haluaisivat kehittää Suomea ja Eurooppaa, jos tulevat valituiksi. Äänestäjät ovat sitten valinneet joukosta ne, joiden ajatukset ja tavoitteet vastaavat parhaiten omia näkemyksiä.

Tilanne voisi parhaimmillaan olla aika samanlainen henkilövalintoja tekevässä yhtiökokouksessa. Osakkaat ovat tehneet kokoukselle aloitteita ja pitävät kokouksessa puheita aiheista, joilla heidän mielestään taloyhtiötä viedään parhaalla tavalla eteenpäin.  Kun on aika valita hallitus, äänestetään niitä, joiden ajatukset ja ehdotukset vastaavat parhaiten enemmistön käsitystä hyvästä kiinteistönpidosta.

Yksi on puhunut taloyhtiön yhteisöllisyyden ja toinen päätöksenteon avoimuuden lisäämiseksi. Kolmas haluaa vauhdittaa kestävän kehityksen mukaisia toimia, neljäs valmistautumista hyvin suunniteltuun energiaremonttiin. Viides kannattaa digitalisaation lisäämistä talotekniikan hallintaan, kulunvalvontaan ja isännöintipalveluihin.

Taloyhtiön hallitukseen valitut järjestäytyisivät ja loisivat yhteisen ohjelman taloyhtiön arvon säilyttämiseksi ja asumismukavuuden parantamiseksi. Se on jotain enemmän kuin korjaushankkeiden PTS-suunnitelma, joka usein perustuu yleiseen näkemykseen rakennusosien ikääntymisestä. ”Vuonna 2030 rakennuksemme tuottaa 10 prosenttia tarvitsemastaan sähköstä, lämmitysenergiakulut ovat puolittuneet nykyisestä, tarjolla on yhteiskäyttöautot ja -polkupyörät, kaikilla on mahdollisuus osallistua ruuan tuotantoon taloyhtiön tontilla.”

Kyllä, tällaiseen hallitustyöskentelyyn on matkaa, eivätkä vuoden mittaiset luottamuspestit siihen kannustakaan. Jotain voisi kuitenkin tehdä heti eikä se edes maksaisi mitään. Päätöksenteon avoimuus ja kaikkien talon asukkaiden sitouttaminen taloyhtiön hallintoon paremmalla viestinnällä tuo paljon lisäarvoa hallitustyöhön. Syntyy kehittämisajatuksia eikä olla vanhojen papereiden vankeina.

Korjaushankkeiden PTS:n mukaan eläminen ja asunnon ostaminen on voi olla riskillistä, jos suunnitelmat eivät perustu ajantasaiseen tutkittuun tietoon.  Kuinka käy osakkaiden maksukyvyn, kun maksetaan putkiremonttia ja se kattoremontti ei tulekaan kymmenen vuoden päästä niin kuin PTS:ään on merkitty vaan ensi vuonna? Taloyhtiöllä täytyy olla selkeä, ajantasainen kuva kiinteistönsä kunnosta.

Taloyhtiön osakkaiden eikä edes hallituksen jäsenten tarvitse olla tekniikan tai juridiikan asiantuntijoita. Mutta täytyy olla kiinnostunut kiinteistöomaisuudestaan ja täytyy osata kiinnittää huomiota kiinteistön ylläpidon ja korjaamisen kannalta ensisijaisiin asioihin. Siksi suosittelen lämpimästi alan koulutuksia ja käyntiä Kiinteistö 2019 -messuilla Helsingin Messukeskuksessa 2. – 3. lokakuuta. Siellä on myös taloyhtiöiden päättäjiä palveleva Kiinteistöpostin messuosasto.

Teksti on julkaistu alun perin pääkirjoituksena Kiinteistöposti-lehden numerossa 3/2019.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *