Ympäristöministeri: Ehjää ja toimivaa ei kannata korjata

Suomen korjausrakentamisen strategia vuosille 2020–2050 on valmistunut. Strategia koskee vuoden 2020 alkuun mennessä valmistuneita rakennuksia, joiden hiilidioksidipäästöistä on tarkoitus leikata 90 prosenttia. Fossiilisista polttoaineista luopuminen leikkaa päästöistä 40 prosenttia, energiatehokkuuden parantaminen 20 prosenttia ja vanhojen rakennusten poistuminen käytöstä ja tilatehokkuuden parantaminen 30 prosenttia.

Vuoden 2020 alkuun mennessä valmistuneita rakennuksia on Ympäristöministeriön mukaan 1,4  miljoonaa, joista asuinrakennuksia on 1,2 miljoonaa.

Kaikista vuoden 2020 alkuun mennessä valmistuneista rakennuksista on energiatehokkuudeltaan heikkokuntoisia omakoti- ja paritaloista 6 prosenttia, rivitaloista 4 prosenttia, asuinkerrostaloista 10 prosenttia ja ei-asuinrakennuksista 12 prosenttia. Arvio on tehty energiatodistusten perusteella.

Jos korjausrakentamisen strategiassa listatut toimet ja arviot toteutuvat, näistä vuoden 2020 alkuun mennessä valmistuneista rakennuksista on vuonna 2050 jäljellä 70 prosenttia, ja niistä on lähes nollaenergiaisia 90 prosenttia.

Vapaaehtoisuutta ilman vastarintaa

Strategia sisältää yhteensä 85 toimenpidettä, joista 36 on jo toimeenpantu, 16 on valmisteltavana ja 33 on annettu suosituksina viranomaisille, kiinteistöjen omistajille ja muille sidosryhmille.

Strategiassa mainittuja toimenpiteitä ei ole tarkoitus muuttaa pakottaviksi asetuksiksi.

–  Suomessa rakennuskannan saattamista erittäin energiatehokkaaksi ja vähähiiliseksi edistetään monin keinoin: velvoittavalla lainsäädännöllä, mahdollistavalla lainsäädännöllä, vapaaehtoisilla sopimuksilla ja informaatio-ohjauksella, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

Mikkosen mukaan merkittävä osa energiatehokkuuden parannuksista tehdään Suomessa vapaaehtoisesti julkisen sektorin kannustamana tai yhteisten sopimusten perusteella.

– Näistä esimerkkejä ovat energiatehokkuussopimukset sekä lämmitys- ja ilmastointijärjestelmien pakolliset tarkastukset korvaava informaatio-ohjaus sekä neuvonta. Suomessa on uudis- ja korjausrakentamista koskevat voimassa olevat ajantasaiset rakentamismääräykset energiatehokkuuden osalta. Ne ovat kustannusoptimaalisella tasolla ja tarkasteltu viimeksi vuonna 2018. Seuraava tarkasteluraportti on toimitettava komissiolle vuonna 2023, Mikkonen toteaa.

Haja-asutusalueiden jätevesien käsittely ympäristöä suojellen on kohdannut valtavaa vastarintaa vuosien ajan. Ministeri ei usko, että korjausstrategiassa mainitut toimenpiteet kohtaavat vastaavaa vastarintaa kiinteistöjen omistajissa. 

– Korjausrakentamisen strategiaa ei oikein voi verrata haja-asutusalueiden jätevesisääntelyyn, sillä strategia ei sellaisenaan ole velvoittava. Rakennusten omistajat päättävät tehtävistä korjaustöistä kuten tähänkin saakka, ja korjausten yhteydessä sitten parannetaan myös energiatehokkuutta. Strategia on valmisteltu laaja-alaisesti yhteistyössä sidosryhmien kanssa, ja se nähdään hyvänä työkaluna, kun rakennuskantaa viedään kohti erittäin hyvää energiatehokkuutta ja hiilineutraaliutta. Luvanvaraisissa hankkeissa rakennusvalvontaviranomainen valvoo lupa- ja toteutusvaihetta maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Viranomaisvalvontaa liittyy myös voimassa olevien rakentamismääräysten noudattamisen valvontaan, Mikkonen toteaa.

Energiatehokkaammaksi korjausten yhteydessä

Energiatehokkuuden parantamiseksi ja päästöjen vähentämiseksi korjausrakentamisen strategiassa on ilmanvaihtoa, sähkönkulutusta, käyttövettä, ikkunoita, ulkoseiniä, ylä- ja alapohjaa, ulkopuolista routaeristystä, lämmitysjärjestelmää ja vähähiilisyyttä koskevat ohjeet eri rakennustyypeille.

Ministeri Krista Mikkonen toteaa, että Suomessa energiatehokkuutta parannetaan yleensä muista syistä tapahtuvien korjausten ja uusimisten yhteydessä. Siksi korjausrakentamisen strategiassa listattuja toimenpiteitä ei voi laittaa tärkeysjärjestykseen.

– Järjestys riippuu lähes aina kunkin rakennuksen korjaus- ja uusimistarpeesta. Pääsääntöisesti ehjää ja toimivaa ei kannata korjata tai uusia. Korjaustoimenpiteet voidaan toteuttaa yhtenä kokonaisuutena, mutta käytännössä tämä on harvinaista rakenteiden ja järjestelmien erilaisten käyttöikien takia. Yleensä rakennukset korjataan rakennusosa kerrallaan. Esimerkiksi lämmitykseen liittyviä muutoksia, kuten öljystä luopumista, tehdään erillisinä toimenpiteinä.

Ministeri muistuttaa, että hyvään lopputulokseen tarvitaan kokonaisuuden ymmärtämistä, ettei yksittäinen hyvältäkin vaikuttava korjaus ole rakennuksen elinkaaren kannalta turha tai jopa haitallinen.

– Rakennukset on rakennettu eri vuosikymmeninä ja ovat eri vaiheissa korjausten suhteen. Tärkeintä korjausrakentamisessa on muistaa tarkastella tehtävien korjausten tai muutosten vaikutukset rakennuksen toimintaan kokonaisuutena jo suunnitteluvaiheessa.

Tukea luvassa, osaajista pulaa

Energiatehokkuutta parantavia korjauksia edesautetaan muun muassa asuinrakennusten energia-avustuksella, jota on tarjolla yhteensä 100 miljoonaa euroa vuosina 2020–2022 pientalojen omistajille ja taloyhtiöille. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA myöntää avustukset.

Energia-avustuksen saamiseksi suunnittelun ja toteutuksen pitää olla ammattimaista, ja toteutunut energiatehokkuuden parantuminen pitää olla mitattavissa.

Nyt haettavissa olevan energia-avustuksen lisäksi ympäristöministeriössä valmistellaan öljylämmityksestä luopumisen tukea vuoden 2021 alkuun.

– Avustusten tulisi olla pitkäjänteisiä ja ennakoitavissa. Avustusten ennakoitavuus antaa aikaa suunnitella ja valmistella hankkeet huolella, joka myös johtaa todennäköisesti parempaan lopputulokseen., Krista Mikkonen sanoo.

Korjaushankkeet ja niiden yhteydessä tehtävät energiatehokkuutta parantavat toimenpiteet vaativat osaamista, josta on jo nyt niukkuutta.

– Suurin haaste korjaushankkeiden osalta on energiatehokkuuteen perehtyneiden suunnittelijoiden löytäminen sekä käyttäminen korjausten esiselvityksiin sekä hankesuunnitteluun ja rakennussuunnitteluun. Erityisesti asuinrakennusten korjaushankkeita toteutetaan ilman erillistä suunnittelua urakoitsijoiden ja laitevalmistajien toimesta osana tuotekauppaa, Mikkonen sanoo.

– Pula osaavasta työvoimasta koettelee monia talonrakentamisen erikoisaloja mutta erityisesti rakennusautomaatioalaa, missä teknologian kehitys ja uusien tuotteiden tulo markkinoille on ollut ripeää.

Strategia päivittyy 2030

Suomen korjausrakentamisen strategia 2020–2050 toimitettiin EU:lle maaliskuussa 2020 energiatehokkuusdirektiivin vaatimusten mukaisesti.

Korjausrakentamiseen liittyvä tutkimus ja tuotekehitys sekä korjaamista koskevan empiirisen tiedon lisääntyminen vaikuttanevat nyt kustannustehokkaina ja kestävän kehityksen mukaisina pidettyihin korjaustoimenpiteisiin.

– Korjausrakentamisen strategia päivitetään kymmenen vuoden välein, ja on hyvin todennäköistä, odotettavissa olevaa ja toivottavaakin, että siinä ajassa tapahtuu paljonkin kehitystä. Tämä strategia ei estä uusien ratkaisujen tai innovaatioiden käyttöönottoa, sillä tässä asetetaan ikään kuin minimitasoja, jotka voidaan ylittää. Vuoden 2030 strategia tulee varmaankin olemaan hyvin erinäköinen kuin tämä; kymmenessä vuodessa ehtii tapahtua paljon, ministeri Krista Mikkonen sanoo.

Teksti: Jaana Ahti-Virtanen

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Projektiuutisten numerossa 2/2020.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *