Suuri osa ilmastopaketista palasi valmisteluun
EU on sitoutunut olemaan ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä, ja vuonna 2030 hiilidioksidipäästöjä pitäisi olla 55 % vähemmän kuin vuonna 1990. Komission ehdotus ratkaisuksi on erittäin laaja ilmasto- ja energialainsäädäntöehdotusten Fit For 55 -paketti, jota parlamentin ympäristövaliokunta ENVI on valmistellut. Kesäkuun alussa Strasbourgiin kokoontunut parlamentin täysistunto palautti ison osan ehdotuksista takaisin valmisteluun.
Fit for 55 -pakettia on sanottu maailman kunnianhimoisimmaksi ilmastopaketiksi. Siihen sisältyviä päästövähennystavoitteita on jaettu kolmelle sektorille: ETS-päästökauppa, jossa ovat mukana muun muassa suuret teollisuuslaitokset sekä sähkön- ja lämmöntuotanto, toisena ESR-taakanjakosektori, jossa ovat mukana rakentaminen, rakennusten lämmitys, asuminen, maatalous, liikenne ja jätehuolto ja teollisuuden F-kaasut, sekä kolmantena maankäyttö- ja metsäsektori LULUCF.
Strasbourgiin 6.–9.kesäkuuta 2022 kokoontuneen Euroopan parlamentin oli tarkoitus äänestää ilmastopaketin kahdeksasta esityksestä, joista tärkeimmät olivat päästökaupan muuttaminen (ei enää ilmaisia päästöoikeuksia), hiilitullien käyttöönotto EU:n rajoilla, uusi ilmastotoimiin liittyvä sosiaalinen rahasto muutoksesta eniten kärsiville, LULUCF-sektorin päästövähennys kasvattamalla hiilinieluja 310 miljoonaan tonniin ja taakanjakosektorin ESR-asetuksen päivitys eli uudet kansalliset kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteet.
Suomalaismepit ennakoivat, että komission ilmastopaketin ehdotukset saa paljon vastaehdotuksia ja että äänestyksistä tulee tiukat. Ja niin siinä kävi. Komission ehdotus päästökauppajärjestelmäksi ei mennyt läpi vaan se palautettiin valmistelevaan ympäristövaliokuntaan, samoin hiilitullit ja sosiaalinen rahasto.
Kaksi näkökulmaa yrittämiseen
Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (Kokoomus, Euroopan kansanpuolueen ryhmä) oli ennen äänestyksiä komission ehdottaman ilmastopaketin kannalla.
– Aion äänestää kunnianhimoisemman ilmastopolitiikan puolesta. EU:n on myös taloudellisesti kannattava olla muutoksen etulinjassa, sillä ilmastonmuutos vaikuttaa myös talouteen ja EU:n kilpailukykyyn. Ilmastonmuutoksen runtelema maailma on huono bisnekselle, puhumattakaan ihmisistä, Pietikäinen sanoo.
– Meidän on asetettava ilmastotavoitteet ja -vaatimukset tarpeeksi korkealle, jotta niitä ei tarvitse tiukentaa muutaman vuoden välein. Tämä on talouden kannalta välttämätöntä ja luo vakautta tulevaisuudennäkymiin. Jatkuvat päivitykset ja tarkastukset vaikeuttavat yritysten toimintaa, Sirpa Pietikäinen toteaa.
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (Kokoomus, Euroopan kansanpuolueen ryhmä) sanoi ennen äänestyksiä, että parlamentti on haukkaamassa liian suuren kakun tietämättä, millaisia ongelmia päätökset voivat mahdollisesti aiheuttaa.
– Tämä on hallitsemattoman kokoinen kokonaisuus. Paketin elementtien kesken ei pitäisi olla ristiriitaisuuksia, mutta niitä voi olla.
– Ympäristön lisäksi täytyy ottaa huomioon talous- ja sosiaalinen aspekti, tästä on puhuttu enemmän kuin koskaan, ne on sovitettava yhteen. Pitäisi malttaa, että saadaan perusteelliset vaikutusarviot, Sarvamaa totesi.
Sarvamaan mukaan Euroopan kansanpuolueen ryhmä EPP ottaa päätöksissään aina huomioon yritysten näkökulman. Ilmastopaketissa se tarkoittaa muun muassa, että yritysten velvoitteiden pitää pysyä kohtuullisina.
Sarvamaa arveli, että äänestyksistä tullaan ulos parlamentin kannalla, jossa on paljon erimielisyyttä ja epäilyksiä, mikä aiheuttaa ongelmia jatkoprosessiin.
Ympäristövaliokunnan rooli puhutti
Europarlamentaarikko Elsi Katainen (Keskusta, Uudistuva Eurooppa -ryhmä) totesi ennen äänestyksiä, että EU:n hiilineutraaliustavoite vuoteen 2050 mennessä on hyvä, mutta massiivinen Fit For 55 -kokonaisuus on pistetty pystyyn kiireellä.
– Kaikki osat eivät välttämättä soita samassa orkesterissa, Katainen totesi.
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen AGRI-valiokunnan varapuheenjohtajana toimiva Katainen sanoo, että ilmastopaketin valmistelussa ympäristövaliokunta ENVI:n rooli on ollut liian suuri.
– Kyllä AGRI:nkin pitäisi olla keskiössä.
– Kannatan kokonaisvaltaista näkemystä kaikesta.
Komission ehdotuksessa vuoteen 2030 mennessä maankäyttö- ja metsäsektorilla kasvihuonepäästöjen leikkaamisen ja hiilinielujen kasvattamisen summana nettovähennys olisi 310 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Ympäristövaliokunta haluaisi tuoda siihen vielä 50 tonnia lisää.
– 310 on oikein hyvä, kun samalla seurataan, mitä hiilinieluille tapahtuu. Jos pienenevät, toimitaan esimerkiksi vähentämällä hakkuita, se on hyvä ratkaisu kokonaiskestävyyden kannalta, Elsi Katainen sanoi.
ENVI: kaikkia on kuunneltu
Europarlamentaarikko Ville Niinistö (Vihreät, Euroopan vapaa allianssi -ryhmä) on jäsenenä ENVI-valiokunnassa ja hiilinieluvalmistelun pääneuvottelija. Niinistö torjui puheet kiireellä valmistellusta kokonaisuudesta: hänen mukaansa ilmastopakettia on valmisteltu pitkään ja eri maiden huolet on otettu huomioon.
– Näistä asioista on järkevä päättää EU-tasolla, näin saadaan sisämarkkinoille yhteiset pelisäännöt, Niinistö totesi ennen äänestyksiä.
Niinistön mukaan LULUCF:n eteneminen komission ehdottamana 310 miljoonan hiilidioksiditonnin vähennyksenä vuoteen 2030 mennessä tarkoittaisi hiilinielutavoitteiden laskua Suomessa. Vaikka Suomen hiilinieluille ei tulisi kasvattamistavoitetta, Ville Niinistön mukaan nieluja kannattaa kasvattaa meilläkin.
– Suomi pääsee helpommin vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteeseensa hiilinieluja kasvattamalla kuin hiilipäästöjä pienentämällä, Niinistö totesi.
Ennen ilmastopakettiäänestyksiä Niinistö sanoi, että tärkeintä on, että päästöttömyystavoite menee eteenpäin odotettavissa olevista monista vastaehdotuksista huolimatta.
Ryhmien sisällä erimielisyyttä
Miapetra Kumpula-Natri (SDP, S&D-ryhmä) oli ennen ilmastopaketin äänestyksiä valmis pitkiin neuvotteluihin ja kompromissien hakuun.
– Isossa kuvassa parlamentin kanta tukee komission näkemystä, Kumpula-Natri arveli.
Eero Heinäluoma (SDP, S&D-ryhmä) totesi, että ilmastopaketti on välttämätön, mutta sen täytyy olla tasapuolinen kaikkien jäsenmaiden kannalta. Heinäluomalla oli epäilyksensä ilmastopaketin äänestyksien lopputuloksesta, sillä EU-komission varapresidentti ja eurooppalaista ilmastolaki- ja Green Deal-työtä johtanut hollantilainen Frans Timmermans oli Heinäluoman mukaan todennut, että komission ehdotus menee liian pitkälle.
– Sitä pitää kuunnella, Heinäluoma sanoi.
– Fit For 55:n suuresta suunnasta ollaan samaa mieltä, mutta äänestyksissä voi olla poliittisia intressejä korostaa jotain yksityiskohtaa. Kokonaisuudesta on paljon erimielisyyttä, Heinäluoma totesi ennen äänestyksiä.
Erimielisyyksien odotettiin olevan paitsi eri poliittisten ryhmien välisiä myös poliittisten ryhmien sisäisiä, kun eri maita edustavilla europarlamentaarikoilla on omat kansalliset huolensa.
– Eurooppaa täytyy kehittää tasapuolisesti, kilpailukyvyn pitää säilyä eri puolella Eurooppaa, ei vain sen keskellä. Suomen sijainti on vähän hankala; kauppamme kulkee 90-prosenttisesti meritse. Jäämerenkulku on lisäkustannus, ja se pitää ottaa huomioon taakanjaossa, Heinäluoma totesi.
Hän oli huolissaan myös eurooppalaisesta teollisuudesta.
– Ilmaisten päästöoikeuksien loppuminen samaan aikaan uusien hiilitullien kanssa vaikuttaa vientiin, sitä ajattelen kauhulla, totesi Heinäluoma, jonka mukaan ilman ilmaisia päästöoikeuksia jäävien suurimpien yritysten, esimerkiksi teräksen tuottajien, lisätaakka voi olla satoja miljoonia vuodessa.
Äänestysmylläkkää
Komission ilmastopaketin ehdotuksista äänestettiin parlamentin täysistunnossa 8.kesäkuuta. Äänestyksiä edelsi kiireinen rupeama, kun vastaehdotuksia hiottiin istunnon alkuun saakka.
Äänestyksissä päästökauppaa koskevaan esitykseen hyväksyttiin niin paljon vastaehdotuksia, että ENVI:n työstämä alkuperäinen esitys muuttui merkittävästi. Sen jälkeen päästökauppaesityksen esittelijä pyysi aikalisän, jonka tuloksensa esitettiin esityksen palauttamista valmisteluun.
Istuntosalissa mylvittiin, mutta päätös palautuksesta tehtiin. Sen jälkeen oli järkevää palauttaa samaan kokonaisuuteen kuuluvat hiilitulleja ja ilmastotoimien sosiaalista rahastoa koskevat esitykset valmisteluun.
– Euroopan parlamentin täysistunnossa vallitsee täysi kaaos. Sosialistit ja vihreät kaatoivat päästökauppajärjestelmän lopputuloksen, koska se oli ”vesitetty” äänestyksen kuluessa, kommentoi Petri Sarvamaa tilannetta tuoreeltaan parlamentin Newshub-sivustolla.
Elsi Katainen kirjoitti Newshub-sivustolla, että päästökaupan palautus valmisteluun oli osin oire vallan kasautumisesta liikaa ympäristövaliokunnalle, joka Kataisen mukaan kuunteli laajempia näkemyksiä säästeliäästi.
Ville Niinistön mukaan palauttamalla asia valmisteluun Euroopan kansanpuolueen ryhmä pakotettiin tunnistamaan se, että sen on kyettävä neuvottelemaan enemmistöä Uudistuva Eurooppa -ryhmän lisäksi vähintään vihreiden ja demareiden kanssa.
– Ja sellainen uudistus tulee olemaan ilmastolle parempi, teollista vihreää siirtymää tukeva, Niinistö kommentoi Newshub-sivustolla.
Parlamentti päätti myös kannattaa
Esitysten palautuksiin liittyvän mylläkän jälkeen pidettiin istuntotauko, jonka jälkeen palattiin saliin jatkamaan töitä. Parlamentti päätti kannattaa komission LULUCF-esitystä: 310 miljoonan hiidioksiditonnin vähennys päästövähennyksillä ja hiilinieluilla maankäyttö- ja metsäsektorilta vuoteen 2030 mennessä.
Parlamentti kannatti myös komission esitystä henkilö- ja pakettiautojen päästönormien kiristämiseksi 100 prosentilla vuoteen 2035 mennessä verrattuna vuoden 2021 tasoon. Tavoitteena on päästötön tieliikenne ja polttomoottoriautojen siirtyminen historiaan.
Selvän kannatuksen sai myös päivitys taakanjakoasetukseen, jossa on sitovat päästöjen vähennystavoitteet kullekin EU-maalle. Taakanjakosektori tuottaa hieman yli puolet EU:n hiilidioksidipäästöistä. Tähän asti taakanjakosektorin päästöjen vähennystavoite on ollut 29 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon. Nyt parlamentti päätti kannattaa, että tavoite nousee 40 prosenttiin. Kannatetun ehdotuksen mukaan Suomen taakanjakosektorin entinen 39 prosentin päästövähennystavoite muuttuu 50 prosentiksi.
Teksti ja kuvat: AHTIPA/Jaana Ahti-Virtanen