13 vuotta uuteen

Vuonna 2035 suomalainen rakennettu ympäristö on hiilineutraali ja sen jälkeen nopeasti hiilinegatiivinen. Tuohon Sitrankin kertomaan tavoitteeseen on reilut 13 vuotta. Muutos on mahdollinen ja mahdollisuus, mutta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi myös pakko.

Kiinteistö- ja rakennusala on näyttänyt, että se pystyy suuriinkiin uudistuksiin, hyvinä esimerkkeinä digitalisaatio ja energiatehokkuus. Rakennusten lämmitys- ja jäähdytysratkaisut mietitään loppuun saakka, energiaa osataan käyttää vain tarpeen mukaan ja hukat otetaan talteen.  Tietomallit ovat siirtyneet suunnittelijoiden näytöiltä myös toteuttajien tabletteihin työmailla. Verkkokaupasta voi ammattilainen ostaa tarvitsemansa LVI-tarvikkeet, ja talotekniikan suunnittelutoimistolla on verkkokauppa palveluilleen. Rakennustyömaita ohjataan ja materiaaleja siirretään digin täsmällisyydellä. Rakennusten loppukäyttäjille tarjotaan tehokkuutta ja turvallisuutta lisääviä digitaalisia palveluja. Muutoksiin on mennyt pitkään, ja paljon on vielä tekemättä, mutta vauhti on nyt hyvä. 

Vain näitä ratoja etenemällä ei kuitenkaan päästä vuoden 2035 tavoitteeseen hiilineutraaliudesta. Siihen tarvitaan suurempaa muutosta koko kira-alan tekemiseen. Sanat ovat helppoja sanoa mutta vaikeita toteuttaa. Mitä kiertotalous tai päästöttömyys oikeasti tarkoittaa meidän jokaisen tekemisessä? Miten kolmen henkilön suunnittelutoimisto selvittää hiilijalanjälkensä ja muuttaa toimintaansa kestävämmäksi? Kyse ei ole pahvimukeista, vaikka nekin on otettava huomioon.

Koska maapallomme elinkelpoisuuden säilyttäminen on kaikkien asia, muutosta ei onneksi tarvitse tehdä yksin. Suomessa tutkitaan, selvitetään ja kehitetään tällä hetkellä suurin joukoin rakennusmateriaalien, energiatuotannon, suunnittelun, urakoinnin ja kaavoituksen kestävän kehityksen mukaisuutta.  Hiilineutraali tulevaisuus vaatii, että kaikki nämä toimintaansa kehittävät tahot ovat aiempaa tiukemmin yhteistyössä. Tulokset pitää julkistaa nopeasti ja käyttää koko alan ja rakennetun ympäristömme hyväksi.  Nopeimmille ratkaisun löytäjille on tarjolla suuret vientimarkkinat.

Teksti on julkaistu alun perin Projektiuutisten numeron 4/2021 pääkirjoituksena.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *