The English School saa uuden rakennuksen
Vuonna 1945 Helsinkiin perustettu yksityinen The English School on toiminut viimeiset 12 vuotta kahdessa toimipisteessä. Elokuussa 2027 pääsevät kaikki yli 700 oppilasta, esikoululaisista lukiolaisiin, uuteen 9300 bruttoneliön koulurakennukseen Etelä-Haagaan.
Suomeksi ja englanniksi opettavalla Englantilaisella koululla on mielenkiintoinen historia. Katoliseen kirkkoon kuuluneen Suomen apostolisen vikaarion piispa Cobben pyysi 1930-luvun lopussa, että USA:n Missourissa toimivan The Sisters of The Most Precious Blood -sääntökunnan nunnat perustaisivat englantilaisen koulun Helsinkiin. Sisaret Kostka Schnitzmeier, Wencesla Broz, Claremarie Weaver ja Linus Boehmer ryhtyivät toimeen.
Heti Suomeen saapumisensa jälkeen sisaret pakenivat talvisotaa Hollantiin, mutta tulivat nopeasti takaisin ja asettuivat Sammattiin, jonne ottivat myös lapsia turvaan Helsingin pommituksilta.
Englantilainen koulu avattiin Helsinkiin rauhan tultua vuonna 1945. Oppilaita oli aluksi 18. Kasvava koulu sai uuden, arkkitehti Kaj Saleniuksen suunnitteleman rakennuksen olympiavuonna 1952 Meilahden Mäntytielle. Englantilaisen koulun suosio kasvoi vuosikymmenten aikana, mutta sisarten vähyyden vuoksi katolinen kirkko vetäytyi koulun hallinnasta vuonna 1995 ja tilalle tuli Englantilaisen koulun säätiö.
Säätiön mukaan koulun opetus ja kasvatus tähtäävät vahvaan kielitaitoon ja kulttuurienväliseen ymmärrykseen. Erikoisuutena on, että kaikki oppilaat opiskelevat suomea ja englantia äidinkielen tasoisesti. Koulun toiminnassa on keskeistä myötätunto, rehellisyys ja erinomaisuus – compassion, integrity and excellence.
Kaupungin omistuksessa
Englantilaisessa koulussa on nyt 720 oppilasta ja noin 90 henkilökuntaan kuuluvaa. Esikoulu ja alaluokkalaiset opiskelevat edelleen Mäntytiellä, yläluokkalaiset ja lukiolaiset ovat siirtyneet tilapulan vuoksi vuokratiloihin Pitäjänmäen Valimotielle.
Koulu etsi useita vuosia sopivaa tonttia uudisrakennukselle, johon mahtuisivat kaikki luokka-asteet.
– Hanke alkoi vuonna 2012, ja olimme jo menossa olemassa olevaan Metropolialta vapautuvaan koulurakennukseen, kun Helsingin kaupunki osoitti meille kahta Eliel Saarisen tien tonttia. Sijainti oli meidän koululle erinomainen hyvien liikenneyhteyksien ansiosta, Englantilaisen koulun rehtori Petri Vuorinen sanoo.
Eliel Saarisen tie 41 ja 45 olivat rakentamattomia vuokratontteja Etelä-Haagassa. Niiden yhteinen rakennusoikeus mahdollisti riittävän suuren koulurakennuksen rakentamisen. Hankesuunnitelma valmistui maaliskuussa 2022. Hankesuunnitelman tekivät Kiinteistö Oy Helsingin Toimitilat, Haahtela ja Englantilaisen koulun säätiö.
Sekä tontit että tuleva uudisrakennus ovat Helsingin kaupungin omaisuutta. Koulukiinteistön toteutusta ja hallintaa varten perustettiin kiinteistöyhtiö, jonka osakkaina ovat Kiinteistö Oy Helsingin Toimitilat ja Englantilaisen koulun säätiö. Englantilainen koulu on vastuussa kiinteistön vuosittaisesta ylläpidosta sekä irtokalustehankinnoista. Perustettu kiinteistöyhtiö vastaa tontin vuokrasta, kiinteistöverosta, vakuutuksista ja rahoituskuluista sekä teknisestä isännöinnistä.
Ylläpitovastuu ei huoleta Englantilaista koulua.
– Olemme olleet omassa vuonna 1952 valmistuneessa koulurakennuksessa, jonka ylläpitovastuu on ollut meillä. On hienoa päästä nykyaikaiseen rakennukseen, jossa ei tarvitse murehtia niistä monista rakennukseen liittyvistä asioista kuten vanhassa kiinteistössä, Petri Vuorinen toteaa.
Rakennushankkeen arvo on reilut 40 miljoonaa euroa. Bruttopinta-alaa on 9300 neliömetriä ja huoneistoalaa noin 7000 neliötä. Rakennus on mitoitettu 800 oppilaalle.
Rehtori Petri Vuorinen toteaa, että tonttien koot, asemakaava sekä tilavaatimukset oppilasta kohden vaikuttivat suunnitteluun. Koululla ei ole kovin paljon kasvunvaraa tulevaisuudessa.
Perustukset ja runko 100 vuodeksi
Tiilijulkisivuisen koulurakennuksen on suunnitellut arkkitehtitoimisto Olla Oy (entinen Parviainen arkkitehdit). Ollan mukaan arkkitehtuurissa näkyy oppimisen monimuotoisuus, luonnonläheisyys ja Englantilaiset koulun arvot.
Eliel Saarisen tien laidassa on rakennuksen pitkä, nelikerroksinen osa. Sen molemmissa päissä on matalammat siipiosat esikoulua ja alaluokkia varten. Siirtyessään luokkatasolta seuraavalle oppilaat siirtyvät vähitellen myös alhaalta ylöspäin; lukiolaiset löytyvät neljännestä kerroksesta.
Rakennesuunnittelijana on ollut virolainen Projekt Kuubis Oü, LVIA-suunnittelijana FCG Finnish Consulting Group ja sähkösuunnittelijana WSP Finland Oy.
Rakennuksen runko ja perustukset on suunniteltu kestämään sata vuotta. Julkisivun suunniteltu käyttöikä on 60 vuotta. Rakennuksen päälämmitysmuoto on maalämpö, jonka odotetaan hoitavan lämmön- ja viileäntarpeesta noin 90 prosenttia. Katolle asennetaan yli 300 aurinkopaneelia, joiden teho on 130 piikkikilowattia. Aurinkovoimalla on tarkoitus tuottaa vähintään 10 % rakennuksen vuotuisesta sähköntarpeesta.
Haahtela toimii hankkeen pääurakoitsijana ja projektinjohtana. Hanke toteutetaan tahtituotantomallilla.
Helppo tulla, mukava olla
Englantilaisen koulun uudisrakennus on erittäin hyvien julkisten liikenneyhteyksien äärellä. Koulun vieressä on Raide-Jokerin pysäkki, eikä Huopalahden juna-asemallekaan ole kuin 200 metriä. Viereisestä Haagan liikenneympyrästä pääsee kaikkiin ilmansuuntiin, ja koulun pihalta pääsee Keskuspuiston kävely- ja pyöräilyreiteille. Helppo saavutettavuus on erityisen tärkeää koululle, jolla ei ole julkisen lähikoulun tapaan omaa oppilaaksiottoaluetta vaan oppilaat tulevat eri puolilta pääkaupunkiseutua.
Koska rakennus on aivan Eliel Saarisen tien ja Isonnenvankujan kulmauksessa, oppilaiden käyttöön jää suojaisa, metsään avautuva sisäpiha.
Sisustusarkkitehtuurista vastaa hankkeen pääarkkitehti Jani Ristimäki Olla Oy:stä. Irtokalustesuunnittelun tekee koulu- ja oppilaitossuunnitteluun erikoistunut Renell Käppi Arkkitehdit.
Uudisrakennukseen tulee kaksi liikuntasalia ja ruokasali, jotka kaikki toimivat tarvittaessa myös juhlatiloina. Koulussa on riittävästi tilaa myös laajalle kaksikieliselle kirjastolle, joka on koulun ylpeys. Luokkahuoneet ovat perinteisiä väliseinällisiä tiloja, joista jotkut ovat yhdistettävissä yhdeksi suuremmaksi tilaksi. Osa koulun tiloista on myös alueen asukkaiden käytettävissä iltaisin ja viikonloppuisin.
– Tilat ovat valoisia, kun rakennus on kapearunkoinen. Väritys on vaalea ja rauhallinen. Ruokala nousee kahteen kerrokseen, ja isot ikkunat antavat paljon valoa tilaan, Petri Vuorinen kertoo.
Viivästys aloituksessa
Vuonna 2022 valmistuneen hankesuunnitelman mukaan rakentamisen odotettiin alkavan keväällä 2023 ja rakennuksen valmistuvan kesällä 2025. Se ei toteutunut.
Hankkeen tontit sijaitsevat Keskuspuistoon kuuluvan metsäisen Riistavuoren puiston alueella. Koulurakennus ei myöskään vastannut asemakaavassa ollutta käyttötarkoitusta, joten hankkeelle tarvittiin poikkeamislupa. Rakennushankkeesta tehtiin valituksia sekä luonto- että asemakaavaperustein.
Helsingin hallinto-oikeus totesi hankkeen lakien mukaiseksi, ja rakentaminen alkoi helmikuussa 2025. 0petus uudessa koulussa alkaa elokuussa 2027.
Teksti: Jaana Ahti-Virtanen/AHTIPA
Kuvat: Jaana Ahti-Virtanen
Havainnekuva: Olla Arkkitehdit Oy
Lähteet: engs.fi, haahtela.fi, bravida.fi, hel.fi (hankesuunnitelma), olla.fi, rakennusfakta.fi, cpps-ofallon.org, lieke.com