Voisiko SRI:stä tulla pakollinen?
Rakennusten älyvalmiuden indikaattori SRI (Smart readiness indicator) oli aihiona jo vuonna 2018 voimaan tulleessa rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD:ssä, ja se on mukana myös tänä keväänä todennäköisesti päivitettävässä EPBD:ssä. Mikä SRI on, mitä hyötyä siitä on, kuka sen voi tehdä? Haastattelussa Motivan johtava asiantuntija Jaakko Ketomäki.
SRI ajateltiin alun perin vapaaehtoiseksi työkaluksi arvioimaan rakennusten älyvalmiutta, eli kuinka helposti ne saadaan tunnistamaan energiaverkon signaaleja energiankulutuksen joustavoittamiseksi ja samalla optimoimaan tilojen energiankulutusta käyttäjien tarpeiden mukaan. Yksinkertaistaen SRI on katsaus rakennuksen automaation tasoon.
SRI-valmiuden laskennassa on yhdeksän teknistä pääryhmää: lämmitys, jäähdytys, lämmin käyttövesi, ilmanvaihto, valaistus, dynaaminen vaippa (johon kuuluu muun muassa aurinkosuojaus), sähkö, sähköauton lataus, energiankäytön monitorointi ja kontrollointi.
Vuoden 2018 jälkeen SRI:tä kehitettiin EU-komission johdolla teknisissä selvityksissä, joissa on ollut mukana suuri joukko kiinteistö- ja rakennusalan toimijoita. Aalto-yliopisto oli mukana antamassa komissiolle suosituksia siitä, mitä indikaattorissa täytyisi ottaa huomioon Suomen kannalta.
Syksyllä 2020 valmistui SRI-konseptin päivitys, ja EU:n jäsenmaille annettiin mahdollisuus käynnistää SRI:n testaukset omassa rakennuskannassaan. Tähän mahdollisuuteen tarttuivat Itävalta, Kroatia, Tšekin tasavalta, Tanska, Ranska ja Suomi. Testausten ohessa tehdään tutkimuksia, joista saadaan laskentatyökaluja SRI:lle.
Motivan johdolla
– Ympäristöministeriö tilasi Motivalta testauksen siitä, kuinka tämä indikaattori toimisi Suomessa, kertoo Motivan johtava asiantuntija Jaakko Ketomäki, joka toimii myös toista 5-vuotiskautta työelämäprofessorina Aalto-yliopiston sähkötekniikan ja automaatiotekniikan laitoksella.
– Aluksi rekrytoitiin talotekniikan ammattilaisia, jotka saivat koulutuksen SRI:n tekoon. Koulutus sisälsi lähipäivän ja ennakkotehtäviä. Jokaiselta saatiin pari SRI-arviointia, ja nyt niitä on koossa noin sadalle rakennukselle, mukana on myös asuinrakennuksia, Ketomäki sanoo.
Ketomäen mukaan tavoitteena on saada Suomen SRI-testauskokonaisuus valmiiksi vuoden 2024 loppuun mennessä. Tarkoitus on myös alustavasti perata SRI:n sisältö Suomeen sopivaksi. Motivalla tehdään testausta, ja testauksen puitteissa valmistuu myös muutamia opinnäytetöitä.
Jaakko Ketomäki korostaa, että SRI:ssä ei mainita kilowatteja tai kilowattitunteja, sillä keskeistä on kulutusjousto ja rakennuksen energiankäytön ennakoitavuus.
– Kun tulevaisuuden energiatuotanto joustaa, pitää energian kulutuksenkin joustaa, hän toteaa.
SRI:n pisteet annetaan prosenttilukuina 0 – 100. Ketomäen mukaan täysiin pisteisiin tarvitaan esimerkiksi energian varastointia kiinteistöllä ja mahdollisuutta energian kulutuksen ennakointiin.
SRI:lle ei vielä ole suunnitteilla raja-arvoa.
– SRI vain toteaa kunkin rakennuksen tilanteen. Direktiivissä ei ole tällä hetkellä vaatimusta tietylle SRI-tasolle, Ketomäki sanoo.
Sadan alustavan suomalaisen SRI-arvion perusteella kulutusjousto-osiosta saatavat pisteet ovat vielä varsin matalia.
– Tällä sektorilla on siis paljon parantamisen varaa.
SRI on mukana myös uudistettavan EPBD:n luonnoksessa. Parlamentin täysistunto päättänee direktiivistä vielä tämän kevään aikana. Keskusteluissa on ollut ajatuksia SRI:n asettamisesta pakolliseksi ja siitä, olisiko tämä arviointityökalu vain suuriin yli 290 kilowatin rakennuksiin vai myös asuinrakennuksiin.
– Testausten perusteella päätetään SRI-arvioinnin mahdollisesta pakollisuudesta. Lopputulosta en lähde arvaamaan, Jaakko Ketomäki sanoo.
Nyt ei kuitenkaan tarvitse pelästyä; direktiivistä toimintaan on aina vuosien matka. Jos uusitusta EPBD-direktiivistä saadaan päätettyä tänä keväänä, sen jälkeen menee kaksi vuotta sen implementointiin eri maissa ja siitä alkaa useamman vuoden siirtymäaika.
– Sitä, miten SRI kirjoitetaan Suomen lakiin, ei tiedä vielä kukaan, Ketomäki toteaa.
Kuka tekee SRI:n?
Jaakko Ketomäen mukaan SRI on mainittu uudessa direktiivin luonnoksessa samoissa yhteyksissä energiatodistuksen ja perusparannuspassin kanssa.
– SRI-arvion laatiminen on hieman energiatodistuksen tekemistä muistuttava, joskin suoraviivaisempi toimenpide. SRI voisi olla samassa yhteydessä energiatodistuksen kanssa tehtävä, mikäli laatijan tietämys rakennusautomaatiosta on riittävää. Se on SRI:n teossa keskeistä etenkin suurten kiinteistöjen osalta, Ketomäki sanoo.
SRI-katsaus syntyy laskentaohjelmilla tai -taulukolla, mutta siitä nousevat kannattavien toimenpiteiden suositukset SRI:n parantamiseksi tekee asiantuntija.
SRI:n tekemiseen on kolme menetelmätasoa. A-taso tarkoittaa, että jokainen voi tehdä SRI:n itse asuintalolleen. B-tason menetelmä on asiantuntijan tekemä SRI suosituksineen, ja C-tasolla SRI:tä laajennetaan rakennuksen käytönaikaiseksi menettelyksi, jolla selvitetään, miten rakennus oikeasti toteuttaa laskettua kulutusjoustoaan.
Ketomäki uskoo, että SRI-arvioinnilla on merkitystä. Uudelle rakennukselle kunnianhimoinen SRI-tavoite toimisi hyvin osana suunnittelun ohjausta, ja olemassaolevalle rakennukselle SRI olisi ylläpidon työkalu.
– Vapaaehtoisena menettelynä SRI:n leviämisessä on varmasti haasteita. SRI:stä olisi saatava kiinteistönomistajille tai rakennuttajille konkreettisia hyötyjä. Silloin älyindikaattorin ajatus rakennusten energiankäytön ohjaajana voidaan paremmin saavuttaa, Jaakko Ketomäki toteaa.
Teksti ja kuvat: AHTIPA/Jaana Ahti-Virtanen