Rakennetun omaisuuden tilaa arvioiva ROTI-raportti julkaistiin tammikuun lopussa. Yli sata kiinteistö- ja rakentamisalan asiantuntijaa kokosi yhteen ajatuksensa rakennuksien, liikenneverkkojen, yhdyskuntatekniikan, alan koulutuksen, tutkimuksen, kehityksen ja suunnittelun tilasta juuri nyt.
Raportin mukaan rakennetun ympäristön uhkia ovat muiden muassa kerrostalojen, maanteiden ja vesihuoltoverkostojen korjausvelka, tyhjät toimitilat sekä tuotanto- ja julkisten rakennusten riittämätön kunnossapito.
Tilanteen korjaaminen on nyt vaikeampaa kuin kymmenen vuotta sitten olisi ollut: korjattavaa on enemmän ja korjaamisen vaatimustaso on noussut. Tiedämme, mikä on rakennetun ympäristön rooli materiaalien ja energian käytössä sekä päästöissä. On osattava rakentaa ja korjata mahdollisimman pienin ympäristövaikutuksin, mutta turvallisuudesta ja terveellisyydestä tinkimättä.
Tarvitaan lisää koulutusta, tutkimusta ja tuotekehitystä, jotta saamme uutta väkeä ja uusia keinoja fiksuun rakentamiseen ja korjaamiseen.
ROTI-raportin asiantuntijat kirjasivat, että kiinteistö- ja rakentamisalan tutkimusrahoitus on ollut pitkään vaatimatonta. Ympäristöministeriössä ollaan samaa mieltä: jatkossa sekä valtion että alan toimijoiden on panostettava enemmän tutkimukseen, tuotekehitykseen ja koulutukseen.
Samat tavoitteet näkyvät kiinteistö- ja rakentamisalan KIRA-foorumin hallitusohjelmatavoitteissa vuosille 2023–2027: seuraavalta hallitukselta halutaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta, ratkaisuja alaa vaivaavaan osaajapulaan sekä kasvua tukevia investointeja. Halutunlaisen kehityksen varmistaakseen KIRA-foorumi haluaa seuraavaan hallitukseen rakennetun ympäristön ministerin.
ROTI-raportin mukaan kiinteistö- ja rakennusala kattaa 83 % kansallisvarallisuudestamme, 35 % energiankulutuksesta, 61 % investoinneista ja 17 % bruttokansantuotteesta. Ala työllistää 500 000 henkeä eli 20 % kaikista työllisistä.
Näidenkin lukujen perusteella on hämmästyttävää, jos rakennettu ympäristö ei nouse vaalikeskustelujen tärkeäksi teemaksi.
Teksti ja kuva: Jaana Ahti-Virtanen
Teksti on julkaistu alun perin Projektiuutiset 1/2023:n pääkirjoituksena.